Mukavaa puuhaa tämä juokseminenkin. Tänään juoksin pisimmän lenkkini sitten vuoden 2000, vähän vajaa 17km. Aikaisemmin juoksusta ärtynyt polvi on pysynyt melkein hiljaa, mutta pientä kolotusta tuntuu kyllä välillä. Pyrin varmaan jatkamaan lähiviikot tämän viikon sapluunalla, eli kaksi juoksulenkkiä, joista toinen lyhyempi VK, toinen pidempi PK, ja päälle pyöräilyä sen verran kuin ehtii ja mukavalta tuntuu. Jos polvi sallii vähitellen nostaa juoksulenkkien pituutta, niin eiköhän lokakuun loppupuolella voisi puolimaraton kulkea omalla mittapuulla ihan kelvollista vauhtia.
Olen juossut aikaisemmin yhden puolikkaan, juuri vuonna 2000. Aikaa meni 1:43:03 - tuon ennätyksen parantaminen voisi olla ihan hyvä tavoite. Nyt pitäisi kestävyysominaisuuksien olla ihan eri tasolla kuin tuolloin, mutta toisaalta juoksukilometrejä on aika mitättömästi. Taidan myös painaa kymmenisen kiloa enemmän kuin tuolloin, mikä kyllä juostessa tuntuu. Ihan kohtuullisesti jalat ovat kuitenkin taas juoksuun tottuneet - viime keväänä askellus alkoi muuttua jo vartin jälkeen rullaavasta töksähteleväksi, nyt tätä alkaa tapahtua vasta runsaan tunnin juoksun jälkeen. Aika raakaa touhua kyllä jaloille, kun pyöräilyyn vertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti